KUNPA VOISIN TATUOIDA TAIVAAN IHOLLENI

muutto

2007-04-20T14:56:00+03:00

Muutan takaisin livejournaliin, mutta uudelle tunnukselle.

Peilikirja.

elämän pieni piiri

2007-04-16T22:44:00+03:00

Otimme tänään hämärän vastaan pihakeinussa, minä kauppakassia roikottaen, molemmat syöden jäätelöään. Päässä soi House of the rising sun, vaikka aurinko olikin laskemassa.

Katselin tarkkaan ympärilleni. En voi oikein vieläkään uskoa sitä, tai paremmin uskaltaa puhua siitä, vaikka kaikki on nyt papereiden kirjoittamista ja avaimia vaille varmaa.

Kahden viikon päästä elämänpiiri muuttuu. Tila pienenee kahdella neliöllä.

Sen vastineeksi pääsemme pois keskustan hälystä. Tipahdamme seitsemännestä kerroksesta maan tasalle. Saamme oman saunan, oman ulko-oven sekä oikotien pysäkille. Lasitetun terassin, jonka seinälle minä vielä ostan sen gargoylelampun, johon rakastuin eräässä pienessä liikkeessä.

Kuitenkin, harteilla painaa tuhat kiveä erilaisista asioista. Yksi niistä putosi tänään harteilta, mutta vielä on niin paljon asioita, niin paljon hoidettavaa, järjestettävää, pelättävää, maksettavaa.

En tiedä koska uskallan hengähtää. Uskallanko koskaan, minkään asian kanssa. Aina on jotain harteilla, jotain josta pieni ääni kuiskii korviin ilkeitä sanoja, pelottavia sanoja. Jos pienen hetken uskallan olla tyytyväinen tai jopa onnellinen jostain niin, etten ajattele tulevia tai menneitä murheita, niin jotain ilmaantuu aina, aina. Jotain sellaista, jonka ylipääsemisessä kestää liian kauan.

Tästä yöstä taitaa tulla pitkä. Minulla on pääkallokuvioinen rasia täynnä helpottavia taukoja. Jossain ohimoiden takana tuntuu pieni kivistys, jonka lääkitsen pois kahvilla, kivennäisvedellä ja ananaksella. Minulla on kasa tusseja, laatikollinen puuvärejä, meikkipussissa akryylivärejä ja kahvimukini vieressä vesiväripaletti. Minulla on netti, on omat ajatukseni ja Auringon nimi, jonka tarinankulkuun ja rakenteeseen aion lisätä vielä yhden klikin.

Aika näyttää, mitä saan aikaiseksi. Huhtikuun lämmin tuuli puhaltaa avoimesta ikkunasta, narraa minua, väittää olevansa kesä.

Minä kuljen mielessäni tämän asunnon, joka on vielä kaksi viikkoa koti, neliöitä läpi, samalla tavalla koluan tulevan asunnon huoneita luoden mielessäni mittakaavoja, värejä, järjestyksiä.

hymyn ja kyynelten välissä

2007-04-13T00:52:00+03:00

Käsittämättömän kamala yleinen epävarmuus ja tunne siitä, että kaikki on aikeissa mennä aivan pian täysin pieleen. Asiaa ei yhtään helpota se, että huomasin vuorokauden vaihtuneen perjantaiksi ja päivän kuukauden kolmanneksitoista.

Toisaalta asiat eivät voi juuri nyt mennä aivan totaalisen pieleen. Ja toisaalta, perjantai kolmastoista päivä ei ole koskaan ollut minulle mitenkään huonon onnen päivä.

(asa 7-8 vee, naapurintädin mainitessa että pian on perjantai ja kolmastoista päivä: "Mulle perjantai ja kolmastoista päivä on pikemminkin onnekkain päivä, siinä missä kaikki muut päivät on niitä epäonnisia.")

*koputtaa massiivipuisen ruokapöydän käsittelemätöntä alapuolta*

on päiviä, jolloin ei pitäisi sanoa mitään

2007-04-07T14:50:00+03:00

Nähdä metsä puilta, hopeareunus joka pilvellä.
Enkä minä halua nähdä kliseitä.

Tuuli takertuu hiuksiin, laukkuun, takkiin
repii kuulokkeet korvilta ja ulvoo kieltä, jota en halua kuulla
tunkee luomien alle hiekkaa joka
muuttuu öljyksi, ei anna avata silmiä kunnolla.

Kuunnella illat läpeensä vihaisen tuulenhengen mekastusta
paiskoo kattoa, potkii ikkunoita
kuinka siinä voisi rauhoittua, nukkua, levätä.

Minä karkotan ihmisiä luotani kuin tuuli,
minun ajatukseni ovat liian vahvoja, liian suoria
enkä voi olla hiljaa.

Hiljaa - kuin silloin kun ajattelin, että jos olen hiljaa, se kaikki loppuu
jos en sano mielipidettäni, minua ei voida arvostella

kuinka väärässä olinkaan.

tämän päivän tunnelmat

2007-04-04T23:02:00+03:00

Indica - Lapsuuden metsä

Silmät kiinni, tyhjä mieli yksin humisee
Ajatukset orvot eksyneenä harhailee
Missä linna menneisyyden, metsä lapsuuden?
Koitan huutaa kadonneille heitä kuule en

Kerran oli niityt joilla keijut karkeloi
illan tullen uupuneena mukaan mennä voi
Siellä lauloi satakielet, pajupillit soi
Tiesin tarkan reitin,kuinka sinne päästä voi

Taa jäivät mansikkamaat ja ruostuneet haat
kun ratsuni lensi ylitse soiden vettyneen maan
Löi kaviot ilmaa laukatessaan
Voi kuinka kultaisen laakson löytäisin taas
kai vielä on paikka minulle
keskellä vehreyden
niin vapaa on lapsi laitumellaan

Suossa ratsu makaa, yli lennä enää ei
Harmaat päivät huolineen kai siivet siltä vei
Käännyn, märin jaloin joudun kotiin palaamaan
Kaukana, niin kaukana tuo lapsuuteni maa

Kuinka juosta uskaltaisin yli vettyneen suon
kun ratsunikin sinne vajoo hiljalleen
Enää jaksa uskoa en, että unelmat
jalat väsyneet yli soiden kantavat

Taa jäivät mansikkamaat ja ruostuneet haat
kun ratsuni lensi ylitse soiden vettyneen maan
Löi kaviot ilmaa laukatessaan

Voi kuinka kultaisen laakson löytäisin taas
kai vielä on paikka minulle
keskellä vehreyden
niin vapaa on lapsi laitumellaan

Laukkaa, laukkaa, laukkaa ratsuni
näytä linna, vie mut ylitse pimeän kuilun
takaisin lapsuuden metsään juokse
Laukkaa, laukkaa, laukkaa ratsuni
lennä, hyppää rotkon ylitse
Löydä jälleen tuttu polkusi tuo

Taa jäivät mansikkamaat ja ruostuneet haat
kun ratsuni lensi
ylitse soiden vettyneen maan
Löi kaviot ilmaa laukatessaan
Voi kuinka kultaisen laakson löytäisin taas
kai vielä on paikka minulle
keskellä vehreyden
niin vapaa on lapsi laitumellaan

(www.indica.fi)

Ghh.

2007-04-02T18:40:00+03:00

Tuttu laiskuus on vallannut taas olon. Kovin väsynyttä ja alakuloista, eikä asiaa auta yhtään se, että päivän ruoka on ollut pääosin pelkkää spagettia.

Eilen meni liikaa energiaa ärsyyntymiseen, noin lievästi sanottuna. On todella turhauttavaa ajaa jotakin asiaa, kun vastapuoli uskoo lähinnä virheelliseen artikkeliin tutkimuksesta, jossa ei edes mitattu asiaa, josta uutisoitiin.

Se, mikä ärsyttää kaikkein eniten, on se, että minä vietän runsaasti aikaa hakien vasta-argumenteilleni tieteellistä taustaa, ja saan vastaukseksi pelkkää hiljaisuutta. Voisi nyt sitten helvetti soikoon edes sanoa, ettei kiinnosta tai että joojoo, emmä jaksa ruveta kiistelemään. Itse kun kuitenkin haluan tuhota niitä myyttejä, joita ihmisillä on karppauksen terveellisyydestä (tai epäterveellisyydestä). Tuntuu niin turhauttavalta yrittää edes vakuuttaa, ettei vähähiilihydraattiseen ruokavalioon kuole, kun toinen heittää vaan jonkun linkin että kuoleehan siihen, kato nyt tääkin juttu, ja hiljenee sitten ignooraten minut täysin.

Kyllä, tekisi mieli tapella oikein kunnolla tästä. :P Sitä vastoin kuitenkin pidän nämä asiat ihan omana tietonani ja kerron, jos kysytään vänkäämättä. Lueskelen vaihteeksi karppijuttuja ja suunnittelen ja mietin, ja luultavasti heti muuton jälkeen aloitan elämäntaparemontin.

Joten vänkäämisen sijasta heitän tänne linkin, johon kannattaa käydä tutustumassa: www.karppaus.info, olkaa hyvät. :)

what be your nerd type?

2007-04-02T18:38:00+03:00

What Be Your Nerd Type? Your Result: Literature Nerd Does sitting by a nice cozy fire, with a cup of hot tea/chocolate, and a book you can read for hours even when your eyes grow red and dry and you look sort of scary sitting there with your insomniac appearance? Then you fit this category perfectly! You love the power of the written word and it's eloquence; and you may like to read/write poetry or novels. You contribute to the smart people of today's society, however you can probably be overly-critical of works. It's okay. I understand.
Social Nerd
Anime Nerd
Artistic Nerd
Gamer/Computer Nerd
Drama Nerd
Science/Math Nerd
Musician
What Be Your Nerd Type? Quizzes for MySpace

palapelin kokosin paksuin rukkasin

2007-04-01T22:16:00+03:00

Palat alkavat loksahdella paikoilleen. Elämä alkaa ehkä kulkea sellaista uomaa pitkin, jota sen toivoisin menevän.

Vanhempani, ihanat vanhempani, maksavat minulle uudet silmälasit syntymäpäivälahjaksi (vähän etukäteen tosin, kun sattui lähiliikkeeseen ohittamaton tarjous huhtikuulle).

Ensi viikolla aiomme ottaa selville lopulliset faktat asuntoasiassa, joka on kuitenkin nitkutellut kohti haluttua suuntaa jo pidemmän aikaa.

Eilisen vietimme Ideaparkissa. Ei sieltä oikein osannut ostaa mitään, vähän "tuliaisia" itselle, musta 20 cm pitkä kiinalainen lohikäärme uuden asunnon seinälle ja Santulle (kallis) langaton näppäimistö. Pala merilohta, joka hautui illalla ihanaksi uunissa.

Tämän päivää olen taas miettinyt palaavani karppauslinjalle. Silloin aikoinaan kuitenkin voin niin hyvin ja sain painoa putoamaan - ongelmat korvien välissä yhdistettynä stressiin kuitenkin aiheuttivat yhtä sun toista, joka sai lopettamaan sen remontin. Tätä on nyt pakko miettiä kunnolla, analysoida, ottaa miehen mielipide huomioon. Ottaa omat motiivit, jaksaminen, kaikki huomioon.

Kyllä tämä tästä.

"Piti oikein miettiä, mikä on ens kuun nimi..."

2007-03-28T19:54:00+03:00

Se siitä viikonlopun siivouksesta sitten. Kunnon flunssa alkoi kunnon yskällä ja kurkkukivulla, josta johtuen en uskaltanut juuri liikkua lauantaina. Sentään lehdet tuli kerättyä ja vietyä ulos, samoin roskat. Sunnuntaina nousi sitten kuume, imuroitiin hieman mutta siihen se jäi.

Maanantaina lähdin kohtaloa uhmaten koululle. Kahden tunnin jälkeen oli pakko luovuttaa, kuume tuntui olevan taas nousussa ja opettaja sanoi että sen päivän tunneilla ei ollut mitään minun reskontratehtäviäni koskevaa.

Tiistaikin meni kuumeessa ja räkätaudissa. Kirosin jälleen huonoa tuuriani, olisi pitänyt tulostaa asunnon irtisanomisilmoitus ja tiistaina tehtiin ilmeisesti jotain reskontratehtäviäkin. Illalla vielä harmittelin huonoa oloani, mutta aamulla tuntui ihan hyvältä, joten raahauduin koululle - vain kuullakseni, ettei tunteja olisikaan. Opettaja kävi jakamassa meille nipun monisteita ja lähti palaveriin käskien meidät kotiin.

Käytin kuitenkin säästyneen ajan hyväkseni, busseilin TOASin toimistolle ja tein irtisanomisiloituksen (tämän ehkä kymmenminuuttisen aikana sain otsikon kaltaisia blackoutteja ainakin kolme), jonka Santtu kävi vielä allekirjoittamassa heti töistä päästyään. Kotiin päästyäni olin aivan hiestä märkä.

Jatkuvasti on joko kuuma tai kylmä, nenä alkaa mennä niin tukkoon, että siihen auttaisi vain Duact. Yskä sentään on laantunut, mutta kurkku on edelleen kipeä. On nälkä ja heikottaa, mutta juuri mitään (lämmintä) ruokaa ei tee mieli. Appelsiinit maistuvat yllättävästi, juuri muuta ei sitten alas menisikään. Ja se ainoa ruoka, jota oikeasti juuri nyt tekisi mieli, ei sitten onnistunutkaan, kun kaupassa ei ollut broilerinjauhelihaa. No, syödään sitten taas tonnikalapastaa...

so give me coffee and tv

2007-03-24T01:18:00+02:00

Pian on huhtikuu. Kaikki tuntuu jotenkin valuvan, venyvän. Aika, ja kaikki ne asiat, jotka ovat tulossa, jotka pitäisi tehdä.

(Paitsi kurkkuni, joka tuntuu välillä repeävän liitoksistaan, kiitos jokakeväisen hiekkapölyn ja tällä viikolla alkaneiden on/off-flunssaoireiden.)

Saatan miettiä jotakin asiaa, keskittää ajatukseni viideksi sekunniksi vaikka housujen jalkaanlaittoon ja sitten olen unohtanut sen aiemman asian.

Asuntoasian pitäisi viimein selvitä maanantaina. Sitten irtisanon tämän asunnon ja alan hoitaa (tai jotkin on delegoitava miehelle) kaikenlaisia pikkuasioita aiheeseen liittyen. Jo nyt pitäisi reipastua: tänä viikonloppuna on edessä siivousurakka, toivottavasti saamme pakattua ja lajiteltua tavaroita.

Jaksoa on jäljellä vajaa kaksi viikkoa. TAMKin tuesta luvattiin selvittää tunnusasiaani kauppaoppilaitoksen mikrotuen kanssa, pakko mennä maanantaina kysymään sieltä varmistus asialle. Pitäisi saada reskontratehtäviä opettajalta kai ensi viikolla tai jotenkin, suoritan ne vanhassa tutussa SAPissa ja joko tulostelen raportteja tai näytän opettajalle. Sitten, sitten saan viimeisenkin numeron todistukseen.

Kaikki venyy, ohenee, aika tuntuu pehmeältä taikinalta.

Ja jotta kaikki ei edelleenkään olisi helppoa, onnistuin vääntämään silmälasini aika omituisesti. Pitää kai käydä näyttämässä niitä optikolla... juuri nyt ei olisi varaa uusiin laseihin, vaikka olenkin pidemmän aikaa miettinyt lasieni uusimista. Mutta nämä vääntyivät ihan kummallisesti niin, etten tiedä, mistä ne ovat kierossa - toinen linssi on kuitenkin lähempänä silmää kuin toinen.

Torstai-iltana värjäsin hiukseni taas punaiseksi. Taisin viimein löytää sen oikean punaisen sävyn. <3