Vektorin käskystä tässä tulee pitkähkö selostus elämästäni viime ajoilta. :P Lähinnä muistoja, jotka eivät kulu mielestä (haa, saanpas kaksi kärpästä yhdellä iskulla!), viimeisen puolen vuoden ajalta.
Eräs helmikuinen yö vinttihuoneessa, aivan hiljaista. Sanoja ei tarvittu, vain kaksi ihmistä. (Niistä toinen istuu tuolla portaiden alapäässä, rapistelee karkkipussia ja katselee Internetistä Batman-kuvia erään herjan vuoksi. <3!)
Hetki, kun ilmoitin kotona lähteväni. Sananmukaisesti pääsiäisviikonlopun jälkeen maanantai-iltana äidille lausuttu: "Mä lähden sitten keskiviikkona pois." Sen jälkeen purkautuikin sitten paljon asiaa joka oli painanut mieltäni jo pitkään. Ja siitä liikkeelle lähtenyt tapahtumaketju. Kahden päivän kuluttua, lähes rahattomana astuin repun sekä muutaman ruokatarvikkeen kanssa tänne kommuuniin Markuksentorille.
Istuminen pihalla paikassa, josta tulisi koti. Tupakan polttaminen kaikessa rauhassa, ja preussinsininen taivas.
Vuokrasopimuksen allekirjoittaminen, ja ensimmäinen yö omassa huoneessa, omassa sängyssä, huhti-toukokuussa.
Syntymäpäiväni vastainen yö. Punaviiniä, kyyneliä ystävän vuoksi. Aamulla ääni käheänä viinistä ja itkemisestä, kirjekuori mieheltä (kolmen päivän lippu Provinssirockiin ja 50 euroa), Aamiainen kolmelta kahvilassa ja Ihaa.
Herääminen, jumankauta, puoli viisi aamulla siihen, kun joku huristelee lehtipuhaltimen kanssa ikkunan alla (ja tässä talossa on niin ohuet ikkunat, että se kuulosti siltä kuin olisin ollut 1. kerroksessa ikkuna auki). Pohdinta, mitä perversioita ihminen voi saada siitä, että puhaltelee ihmisten ikkunoiden alla lehtiä aamuyöstä.
Ystäväni, joka pelasti kesäni; sain ihanan työpaikan ja uusia ystäviä. :)
Liikutus, kun rakas ystävä pokkasi todistuksen kevätjuhlassa. <3
Samaisen ystävän valmistujaiset, viiniä, Smirnoff Icea, hassuja akatemiaihmisiä ja puhumista kirjoittamisesta, pakanuudesta. Ahtautuminen Ladaan (kuusi henkeä!), runon kuuntelu matkalla keskustaan.
Provinssirock; Kotiteollisuus, Maj Karma, YUP, Nightwish, Ismo Alanko, Nine Inch Nails, ja kaikkein vaikuttavin, Marilyn Manson. Tomua, kuumuutta, väsymystä, festariruokaa, telttamajoitus, jeesusbussit, rahanmenoa, bongailua. Kaikki oli sen arvoista. Elämäni Ensimmäiset Oikeat Festarit.
Työpaikka vanhalla Ahaa-teatterilla; Veturikirppis ja Kahvila. Parempaa työpaikkaa en voisi toivoa.
Veljen rippijuhlat. Tuntui hienolta olla kuin muut aikuiset. Kohdata luottamusta, arvostusta. Nähdä pitkästä aikaa muutamaa sukulaista, naapureita. Vaikka inhoankin sukujuhlia.
Istuutuminen tatuointiliikkeen tuolille heinäkuussa. Tieto, että enää ei voi perääntyä. Tatuointi joka on juuri sellainen, josta olin haaveillut. Ja tahdon lisää! Heti kun on ylimääräistä rahaa...
Työkaverin luona vietetty tyttöjen ilta. Sen tosiseikan huomaaminen, etten olekaan yksin. Uskomaton yhteenkuuluvuus muutaman ihmisen kanssa ja parin vanhan koulutoverin näkeminen ohimennen.
Viime keskiviikko. Kantaa iso pahvilaatikko kotiin ja tietää, että siellä on oma tietokone, sen kanssa voi nyt tehdä mitä tahtoo. Asentaa Gemma ja tavoittaa vapaus.
Herääminen lauantaiaamuna siihen, että pelkissä boxereissa sängyn vieressä seisova mies (ei oma) kyselee missä päin kaupunkia on, miten pääsisi pois ja saisiko yhden tupakan. Myöhemmin pohdin, oliko se unta, mutta tietyt asiat puhuivat sen puolesta, että kyllä se ihan täyttä totta oli. Koko tarinan voi lukea täältä.
Yritän pitää teidät tästä lähtien paremmin ajan tasalla. :)
Eräs helmikuinen yö vinttihuoneessa, aivan hiljaista. Sanoja ei tarvittu, vain kaksi ihmistä. (Niistä toinen istuu tuolla portaiden alapäässä, rapistelee karkkipussia ja katselee Internetistä Batman-kuvia erään herjan vuoksi. <3!)
Hetki, kun ilmoitin kotona lähteväni. Sananmukaisesti pääsiäisviikonlopun jälkeen maanantai-iltana äidille lausuttu: "Mä lähden sitten keskiviikkona pois." Sen jälkeen purkautuikin sitten paljon asiaa joka oli painanut mieltäni jo pitkään. Ja siitä liikkeelle lähtenyt tapahtumaketju. Kahden päivän kuluttua, lähes rahattomana astuin repun sekä muutaman ruokatarvikkeen kanssa tänne kommuuniin Markuksentorille.
Istuminen pihalla paikassa, josta tulisi koti. Tupakan polttaminen kaikessa rauhassa, ja preussinsininen taivas.
Vuokrasopimuksen allekirjoittaminen, ja ensimmäinen yö omassa huoneessa, omassa sängyssä, huhti-toukokuussa.
Syntymäpäiväni vastainen yö. Punaviiniä, kyyneliä ystävän vuoksi. Aamulla ääni käheänä viinistä ja itkemisestä, kirjekuori mieheltä (kolmen päivän lippu Provinssirockiin ja 50 euroa), Aamiainen kolmelta kahvilassa ja Ihaa.
Herääminen, jumankauta, puoli viisi aamulla siihen, kun joku huristelee lehtipuhaltimen kanssa ikkunan alla (ja tässä talossa on niin ohuet ikkunat, että se kuulosti siltä kuin olisin ollut 1. kerroksessa ikkuna auki). Pohdinta, mitä perversioita ihminen voi saada siitä, että puhaltelee ihmisten ikkunoiden alla lehtiä aamuyöstä.
Ystäväni, joka pelasti kesäni; sain ihanan työpaikan ja uusia ystäviä. :)
Liikutus, kun rakas ystävä pokkasi todistuksen kevätjuhlassa. <3
Samaisen ystävän valmistujaiset, viiniä, Smirnoff Icea, hassuja akatemiaihmisiä ja puhumista kirjoittamisesta, pakanuudesta. Ahtautuminen Ladaan (kuusi henkeä!), runon kuuntelu matkalla keskustaan.
Provinssirock; Kotiteollisuus, Maj Karma, YUP, Nightwish, Ismo Alanko, Nine Inch Nails, ja kaikkein vaikuttavin, Marilyn Manson. Tomua, kuumuutta, väsymystä, festariruokaa, telttamajoitus, jeesusbussit, rahanmenoa, bongailua. Kaikki oli sen arvoista. Elämäni Ensimmäiset Oikeat Festarit.
Työpaikka vanhalla Ahaa-teatterilla; Veturikirppis ja Kahvila. Parempaa työpaikkaa en voisi toivoa.
Veljen rippijuhlat. Tuntui hienolta olla kuin muut aikuiset. Kohdata luottamusta, arvostusta. Nähdä pitkästä aikaa muutamaa sukulaista, naapureita. Vaikka inhoankin sukujuhlia.
Istuutuminen tatuointiliikkeen tuolille heinäkuussa. Tieto, että enää ei voi perääntyä. Tatuointi joka on juuri sellainen, josta olin haaveillut. Ja tahdon lisää! Heti kun on ylimääräistä rahaa...
Työkaverin luona vietetty tyttöjen ilta. Sen tosiseikan huomaaminen, etten olekaan yksin. Uskomaton yhteenkuuluvuus muutaman ihmisen kanssa ja parin vanhan koulutoverin näkeminen ohimennen.
Viime keskiviikko. Kantaa iso pahvilaatikko kotiin ja tietää, että siellä on oma tietokone, sen kanssa voi nyt tehdä mitä tahtoo. Asentaa Gemma ja tavoittaa vapaus.
Herääminen lauantaiaamuna siihen, että pelkissä boxereissa sängyn vieressä seisova mies (ei oma) kyselee missä päin kaupunkia on, miten pääsisi pois ja saisiko yhden tupakan. Myöhemmin pohdin, oliko se unta, mutta tietyt asiat puhuivat sen puolesta, että kyllä se ihan täyttä totta oli. Koko tarinan voi lukea täältä.
Yritän pitää teidät tästä lähtien paremmin ajan tasalla. :)
Kommentit