Pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni leffateatteriin yönäytökseen, ja voi mikä leffa tulikaan valittua! Yhdellä sanalla sanottuna: tykkäsin. Mutta koska tuo ei riitä kuvaamaan ajatuksiani, kirjoitan muutaman sanan lisää.

Elokuva oli siis Pan's Labyrinth, jota gealach mm. minulle hehkutti, ja valinta ei kyllä pettänyt.

Visuaalinen ilme elokuvassa oli minun mieleeni. Ei liian siloiteltu vaan sopivan rosoinen, hämärä, sateinen, sumuinen. Synkänkaunis. Nannaa silmilleni, sanoisin.

Juoni oli tuoreen tuntuinen (tosin lähtiessämme totesin hiljaa mielessäni että hemmetti, olenpa kirjoittanut tämän viime vuonna, tosin lyhytsanaisemmin ja yksinkertaisemmin, ilman näin fantasiallista otetta. No, ei nyt ehkä aivan, mutta eräs tekstini leffasta tuli kyllä vahvasti mieleen). Turha fantasiamässäily ja -kikkailu oli jätetty pois ja se mitä sitä oli, ei ollut niin kliseistä kuin ensin ajattelin. No, ainakaan minulle.

Sota-asiatkaan leffassa eivät häirinneet, toimivat ehkä jonkinlaisena tarinankertojana ja toivat lisää rosoisuutta. Ja elokuvan yleinen visuaalinen ilme ei myöskään aiheuttanut tunnetta verellä mässäilystä, vaikka väkivallalta ei tämäkään elokuva säästynyt.

Kovin monessa leffassa ei myöskään ole käynyt näin: ainakin yhdessä kohdassa sydämeni hakkasi lähes yli elokuvan äänien ja meinasin alkaa kirkua varoitusta päähenkilölle. Onneksi en kuitenkaan nolannut itseäni. :D

Ennen lähtöä Santtu ehti nopeasti lukaista DVDPlazalta muutaman lauseen leffasta ja sanoi, että siellä oli sanottu sen sisältävän jotain huvittavaa. No, jos joku kokee ryppyisen, pitkäkyntisen otuksen, jolla on silmät käsissä ja joka kiduttaa pikkulapsia, huvittavana, niin se on hänen onnensa (joku nimittäin nauroi tuossa kohdassa teatterissa). Minusta se(kin) oli todella pelottava.

Elokuvasta ei kuitenkaan jäänyt päällimmäiseksi mieleen kauhu, siinä suhteessa sitä oli sopivasti. Sen sijaan päällimmäiseksi jäivät faunin kasvot <3 *kaihoisa huokaus*.

Yksi asia vielä: Miksi helvetissä sieltä teatterista on lähdettävä ryysimään hirveällä metelillä heti kun ekat lopputekstit alkavat rullata? Kyllä, nekin kuuluvat siihen elokuvaan ja joissakin, tosin enää harvoissa, elokuvissa niiden jälkeen tulee/tulisi vielä jotain. Esimerkkinä vaikkapa tämän uuden Linnunradan käsikirjan versio. ;) (Silloin n. puolet katsojista missasi lopun.) Nytkin olisin halunnut kuunnella loppumusiikin kokonaan, mutta kaikkien muiden poistuminen salista ennen meitä häiritsi kovasti. Tästä pienestä sivuseikasta kun ei välitä, oli elokuvanautinto tänä yönä täydellinen. <3