et uskokaan, kuinka hauskaa meillä oli tänään töissä! Ensin keksimme nimiä tarinoihimme ja jaoimme kaikkein hirveimmät paiskis-nimet (kuten esim. Pyry-Petteri. Joka kerta, kun jompikumpi sanoi Pyry-Petteri, tapahtui totaalinen hajoaminen).

Sitten kokeilimme saada kolikoita sieraimiimme, kuten A.W. Yrjänä taannoin Uutisvuodossa. Minä sain vain kymmensenttiset sieraimiini, mutta Suennepa saikin kahden euron kolikon nenäänsä! ja sitten vielä viiden euron setelin! Se se vasta on kunnioitettavaa! Kokeilimme myös kaikenlaisia muita esineitä. Muistitikku esimerkiksi ei pysy nenässä, eikä oikein jakoavainkaan...

Yritimme myös tuijotuskilpailua, mutta se ei oikein onnistunut, johtuen ehkä hysteerisestä ilmapiiristä.

Lopuksi Suenne taiteili hienoja kuvia vanhaan Iltalehteen. Näkisittepä vain! (Kyllä tällaisina päivinä kaduttaa, ettei käytä enää kännykkää, jossa olisi kamera.)

On meillä sitten kiva työpaikka! Millaista sitä elämä olisikaan, jos pitäisi vain surkutella elämäänsä ja itkeä töissä kun on niin kovin kamalaa. Kyllä eräs työtoverimme on ihan oikeassa sanoessaan, että se paikka muuttaa ihmistä. (Päätelköön kukin itse omassa päässään, tapahtuuko muutos hyvään vai huonoon suuntaan.)