Pitkäaikainen kirjoitusblokki rysähti auki aivan yllättäen. Naps ja räks vain. Nyt on taas sanoja, on Tarina.

Maalaukseen tullutta taukoa yritin lopettaa jo hiihtolomalla, sain aikaiseksi pohjamaalin ja yhden heppasen, mutta sitten meni hermot siihen korjailuun, taulu on ollut nyt tuossa odottamassa motivaatiota (ja äiti kehui sitä käydessään!).

Sitä vastoin työn alla on nyt eräänlainen tunnelmavalaisin seinälle. Kauheasti en viitsi siitä paljastaa, koska se on ihan alussa ja suunnitelmat saattavat vielä muuttua. Sen voin kuitenkin sanoa, että nyt minulla on laatikossa kissoilta piilossa uusilla höyhenillä koristeltu valosarja.

Ja nyt sain sitten inspiraation ainakin yhteen tauluun, josta on tuleva osa kolmen taulun sarjaa.

Olen vain jotenkin kovin... uupunut, yhtäkkiä. Olen hoitanut ja selvittänyt ja järjestänyt hirveästi asioita kouluun ja asuntoasiaan liittyen (molemmissa on nyt tilanne se, että pallo ei ole enää minulla/meillä, vaan odotellaan muiden siirtoja). Selannut kaikki huonekalumainokset etsien oikeanväristä ja -mallista kohtuuhintaista sohvaa. Miettinyt värejä ja pannut muistiin erilaisia pikkutavaroita ja ideoita. Tahtoisi päästä jo sisustamaan!

Tänään piti mennä koulun jälkeen postin kautta Europaan kirjoittamaan, mutta valitsin aamulla erittäin typerästi jalkaani skeittikengät ja koulusta lähtiessäni totesin, että parempi mennä postista suoraan kotiin kuivattelemaan. Hyvä idea; kotiin päästessäni jalkani olivat nilkkoja myöten likomärät.

Ehkä huomenna (no teknisesti tänään). Maalaan tai kirjoitan. Tai molempia.