Taustahäly: Requiem for a Dream Soundtrack

Herätä kuudelta kahden ja puolen tunnin yöunien jälkeen. Maanantaivapina on pahinta.

Lukea runoja aamulla huomattuaan, ettei ole avannut kauan aikaa sitten ostamaansa runokokoelmaa vielä kertaakaan.

Astua ulos tihkusateeseen Diary of Dreams kuulokkeissa, sytyttää tupakka ja väistellä kipinöitä.

Huomata, ettei ole ainoa kuolemanväsynyt koulussa. Tulla iloiseksi, kun opettaja ohjelmoinnintuntien jälkeen sanoo koko luokalle, että eihän tämä ollutkaan niin paha maanantai, mitä hän luuli.

Palata kotiin vielä väsyneempänä, verensokeri niin alhaalla, että ajatuskin ruuasta yökötti. Saada vihdoin ruokaa ja jotain makeaa juotavaa alas ja kaatua sänkyyn palelevana ja uupuneena.

Herätä neljän tunnin unien jälkeen suhteellisen pirteänä, toistaa jokailtaiset ruuanlaittorutiinit, katsoa lähes anorektisissa mitoissa olevia malleja televisiosta.

Todeta, että selvisi sentään hengissä tästäkin päivästä ja huomata ilokseen seuraavan päivän tuntien alkavan vasta kello 12:45.

(Jos voisin, menisin talviunille, ettei tarvitsisi herätä näihin raastaviin, pimeisiin kevätaamuihin. Ei tämä talveakaan ole.)