...nukkua kunnon yöunia?

Yllätin itseni illalla alkamalla nuokkua jo ennen yhtätoista. Vähän yhdentoista jälkeen selvisimme molemmat nukkumaan, kissatkin olivat aivan hiljaa, ja sain jopa unta melkein heti.

Puoli yhdeltä herään siihen, että jotain tippuu lattialle. Ensin ajattelin, että kamera on jäänyt pöydänreunalle ja sen on jompikumpi kissoista käynyt ohimennen kiskaisemassa hihnasta lattialle. Olohuoneessa kuitenkin paikallistin kameran pöydältä ja astuin keittiöön. Kun sain valot päälle, suustani pääsi hiljainen, joskin ponnekas "Nonnih".

En ymmärrä, miten siinä oli onnistuttu. Se lasi ei ollut edes lähellä pöydänreunaa, ja lisäksi sen oli luultavasti Pessi paiskannut aikamoisella voimalla, sillä se oli lentänyt vasten pikkupöydän kulmaa ja hajonnut kappaleiksi, joista suurin osa oli pöydällä.

No, eipä siinä, keräsimme palaset (onneksi ne olivat melko suuria) pois kaikessa hiljaisuudessa ja katsoimme ettei sirpaleita jäänyt mihinkään. Palasimme takaisin sänkyyn. Santtu nukahti melkein heti uudelleen. Minä pyörin melkein kaksi tuntia sängyssä, luin välillä hetken, kävin juomassa.

Uni ei vain tule. Jumalauta kerrankin olisi saanut nukuttua kunnon yöunet ennen huomista yhdeksän aamua, niin pitää ihminen tällä tavalla herättää kesken yötä valvomaan.

Nyt on vain toivottava, että sirpaleet tuovat onnea huomenna (tai siis tänään) ratkeavaan asuntoasiaan. :)